Uutiset
Tekoäly osana nuorten seksuaalikasvatusta
Hanna Seppänen ja Marika Larkovuo
Tiivistelmä
Tekoälyn käyttö terveydenhuollossa ja erityisesti nuorten seksuaalikasvatuksessa on yleistymässä. Tekoälypohjaiset chatbotit voivat tarjota saavutettavaa ja anonymiteettiä tukevaa neuvontaa, mutta niihin liittyy myös riskejä, kuten väärän tiedon leviäminen ja empatian puute. Nuoret hakevat aktiivisesti tietoa internetistä seksuaaliterveyteen liittyvistä kysymyksistä, ja chatbotit voisivat täydentää perinteistä seksuaalikasvatusta.
Tekoälyn käyttöä rajoittavat kuitenkin tietoturvakysymykset, saavutettavuuden haasteet ja eettiset ongelmat. Tekoäly voi vahvistaa syrjiviä rakenteita, eikä se aina tarjoa ajantasaista tietoa. Ammattilaisten tulee siksi kriittisesti arvioida tekoälyn roolia seksuaalikasvatuksessa ja tukea nuorten lähdekriittisyyttä. Vaikka chatbotit voivat edistää seksuaaliterveystietoisuutta, ne eivät voi korvata ihmiskontaktia, erityisesti herkissä ja akuuteissa tilanteissa.
Tulevaisuudessa tekoälyn roolia seksuaalikasvatuksessa tulisi kehittää siten, että se tukee seksuaalioikeuksia, tarjoaa ajankohtaista tietoa ja noudattaa eettisiä periaatteita. Tekoäly voi olla hyödyllinen osa monimuotoista ja ihmislähtöistä seksuaalikasvatusta, mutta sen käyttöönotto edellyttää huolellista arviointia ja valvontaa.
Johdanto
Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa on nopeasti laajeneva ilmiö, joka ulottuu ennaltaehkäisevään työhön, kuten nuorten seksuaalikasvatukseen. Tekoäly voi tarjota yksilöllistä ja saavutettavaa informaatiota, mutta sen käyttöön liittyy myös riskejä (Hemad ym. 2024; Greer ym. 2024). Eettiset näkökulmat (Esmaeilzadeh 2023) ja tunnistetut käytännön haasteet on huomioitava hyödynnettäessä tekoälyä (Nadarzynzki ym. 2021; Hemad ym. 2024; Greer ym. 2024). Erityisesti nuorten seksuaalikasvatuksessa tekoälyn ja chatbottien kuten ChatGPT:n käyttäminen herättää kysymyksiä koskien tietoturvallisuutta ja väärän informaation leviämisen riskejä (Nadarzynzki ym. 2021; Greer ym. 2024). Tässä artikkelissa syvennytään erityisesti tekoälypohjaisten chatbottien käyttöön osana seksuaalikasvatuksen näkökulmaa.
Tekoäly seksuaalikasvatuksen tukena
Tekoälypohjaiset chatbotit luotiin alun perin ihmisen ja tekoälyn välisen kommunikaation luomiseksi, eikä niitä ole ohjattu antamaan seksuaaliterveyteen liittyvää informaatiota (Greer ym. 2024). Suomessa ei ole tällä hetkellä käytössä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamia seksuaaliterveyteen kohdistuvia chatbotteja, mutta internetissä on vapaassa käytössä erilaisia tekoälypohjaisia keskustelusovelluksia kuten ChatGPT. Sekaisin-chat, joka tarjoaa matalankynnyksen mielenterveystukea nuorille, on myös ottanut käyttöön alkuvuodesta 2025 tekoälypohjaisen terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaman chatbotin.
Chatbotit ja virtuaaliset neuvontapalvelut ovat osa tekoälyä ja ne voivat tarjota
matalankynnyksen mahdollisuuden keskustella seksuaalisuudesta. Digitaalisuus mahdollistaa käyttäjälle neutraalin ja tuomitsemattoman ympäristön tarkastella seksuaalisuuttansa koskevia kysymyksiä, kuten seksitauteihin liittyviä huolia (Nadarzynzki ym. 2021; Mills ym. 2023; Hemad ym. 2024).
Koska keskustelevien tekoälysovellusten kuten erilaiset chatbotit, taustalla on kielellinen oppiminen ja älykkään keskustelun luominen ihmisen kanssa, sen antamilla tiedoilla ei välttämättä ole ajanmukaista faktaa taustalla. Tämä voi johtaa esimerkiksi virheellisiin toimintatapoihin, jotka ovat nykyisiä lakeja vastaan. (Greer ym. 2024.) Esimerkiksi Yhdysvalloissa tekoäly voi tuottaa sisältöä, joka rikkoo paikallisia lakeja.
Tekoäly on osa nuorten arkipäivää ja sen puoleen käännytään herkästi (Nadarzynzki ym. 2021). Vaikka seksuaalikasvatusta on nuorille tarjolla, se saattaa olla puutteellista ja suppeaa. Tämä lisäävät tarvetta tuoda tekoäly osaksi nykypäivän seksuaaliohjausta. Yhteiskunnallisesti on nykyään hyväksyttävämpää ja suotavaa tarkastella seksuaalisuutta moninaisesti. Erityisesti nuorille tulee mahdollistaa saavutettava moninaisuutta huomioiva tiedonsaanti koskien seksuaalisuutta ja seksuaaliterveyttä. (Greer ym. 2024.)
Chatbotit ja nuorten seksuaaliterveys – uuden ajan neuvontamuoto?
Tutkimusten mukaan nuoret hyödyntävät internetiä erityisesti seksitauteja ja HIV:ä koskevan tiedon saamiseen. Myös raskaus, seksitoiminnot, ihmissuhteet ja seksuaali- ja sukupuolenmoninaisuus ovat tiedontarpeita, joita täytetään internethauilla. (Simon & Daneback 2013.) Tekoälypohjaisia chatbotteja voisi hyödyntää moninaisin tavoin osana nuorten seksuaalikasvatusta ja näiden tiedontarpeiden täyttämistä. Sillä tekoäly tarjoaa reaaliaikaista ja yksilöllistä neuvontaa. Anonymiteetti luo myös suojaa käsitellä arkaluontoisia ja stigmatisoituja aiheita, kuten seksitauteja ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöä koskevia kysymyksiä (Nadarzynzki ym. 2021; Mills ym. 2023; Hemad ym. 2024).
Tekoälypohjaisten menetelmien on havaittu olevan saavutettavia erityisesti vähemmistöryhmille, niiden mahdollistaessa räätälöidyn tiedon saamisen (Nadarzynzki ym. 2021; Mills ym. 2023). Tällä tarkoitetaan chatbottien kykyä tarjota mahdollisuutta esittää arkaluontoisia kysymyksiä anonyymisti. Chatbottien käyttäminen saatetaan nähdä myös keinona edistää nuoren ja ammattilaisen vuorovaikutusta (Nadarzynzki ym. 2021). Eräässä tutkimuksessa (Mills ym. 2023) havaittiin myös chatbottien keskustelevuuden välittävän tietoa helpommin ymmärrettävässä muodossa, mikä tekee niistä saavutettavia alhaisen terveyslukutaidon omaaville. Onkin tärkeä pohtia, miten ja millaisissa tilanteissa chatbotteja hyödynnettäisiin osana ammattimaista seksuaalikasvatusta esimerkiksi terveydenhuollonpalveluissa.
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Latt ym. 2024) tarkasteltiin chatbottien kykyä vastata seksuaaliterveytta koskeviin kysymyksiin. Tutkimuksessa todettiin kaikkien kolmen siihen valitun chatbotin (ChatGPT, Azure ja Alice) antavan parempia vastauksia anonyymeihin seksuaaliterveyskysymyksiin, verrattuna terveydenhuollon ammattilaisten antamiin vastauksiin. Jatkuvan edistämisen ja valvonnan tarvetta korostaen, tekoälypohjaiset chatbotit voivatkin täydentää terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamaa seksuaaliterveystietoihin liittyvää neuvontaa. Erityisesti tutkimusten mukaan chatbotit voivat mahdollistaa tietoisuuden lisäämisen nuorille käytettävissä olevista seksuaaliterveydenpalveluista (Nadarzynzki ym. 2021; Mills ym. 2023).
Käytännön haasteita ja eettisiä kysymyksiä
Tekoälyssä ja chatboteissa tunnistetaan vielä puutteita. Niiden hyödyntäminen tiedonhaunapuvälineenä on tuttua, mutta seksuaalisuutta koskevien aiheiden käsittely on tuntemattomampaa. Teknologian käyttämä kieli voi olla vierasta (Nadarzynzki ym. 2021; Mills ym. 2023) ja toisaalta koetaan, etteivät ne pysty tarjoamaan seksuaalisuuteen riittävän asiantuntevaa tietoa. (Nadarzynzki ym. 2021.) Toisaalta on havaittu (Hemad ym. 2024) chatbottien olevan tehokkaita tiedonjakamisessa ja hoitoon sitoutumisen tukemisessa. Chatbottien käyttäjät ovat myös kuvanneet empatian ja inhimillisen kontaktin puuttuneen virtuaalisista alustoista (Nadarzynzki ym. 2021). Erityisesti syvästi henkilökohtaisissa akuuteissa aiheissa, kuten positiivinen vastaus HIV:n kotitestissä, kaivataan ammattimaista ihmiskontaktia (Hemad ym. 2024).
Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Greer ym. 2024) tunnistettiin tekoälyn haittoja seksuaalikasvatukselle erityisesti saavutettavuuden, inhimillisyyden ja tarkkuuden osalta. Luotettavuus ja tietoturvallisuus herättävätkin huolta käyttäjissä (Nadarzynzki ym. 2021). Tekoäly luo vastauksensa esikoulutustietojen perusteella, eivätkä ne ole aina ajantasaisia. Myös hylätyt kysymykset voivat herättää huolta nuoressa ja luoda stigmaa hylättyjen aiheiden ympärille (Greer ym. 2024).
Seksuaalikasvatus pohjautuu seksuaalioikeuksiin ja saavutettavuuteen, joita korostetaan World Association for Sexual Health (WAS):n eettisissä periaatteissa. Kun tekoälyä hyödynnetään nuorten seksuaalikasvatuksessa, sen tulee tukea näitä periaatteita ja arvoja. Tekoälyn tulisi mahdollistaa nuorten saada oikeaa, turvallista ja moninaisuuden huomioivaa tietoa. Se miten tekoäly koulutetaan inklusiiviseksi, näyttäytyy vielä keskeneräisenä. Ammattilaisten tulee vielä suhtautua kriittisiä ja tunnistettava tekoäly eettiseksi riskiksi, sillä tutkitun tiedon valossa, se voi vahvistaa syrjiviä rakenteita (Esmaeilzadeh 2023). Onkin tärkeää vahvistaa seksuaalikasvatuksessa nuorten omaa lähdekriittisyyttä ja opettaa heitä arvioimaan löytämäänsä tietoa ja sen laatua.
Jotta tekoälypohjaiset chatbotit voisivat olla osa nuorten seksuaalikasvatusta ja vahvistaa heidän seksuaalioikeuksiaan, sen kehittämisessä ja käytössä tulee noudattaa eettisiä periaatteita (WAS 2005). Teknologia on hyödyllinen tukiväline, mutta sen on oltava osa laajempaa, moninaista ja ihmislähtöistä seksuaalikasvatusta. On havaittu, että tekoäly muokkaa ja vaikuttaa nuorten asenteiden, käyttäytymismallien ja seksuaalinormien muodostumiseen (Esmaeilzadeh 2023; Greer ym. 2024). Tekoälypohjaisilla chatboteilla ei voida korvata ihmisen tuomaa vuorovaikutusta.
Johtopäätökset
Tekoälypohjaiset chatbotit osana seksuaalikasvatuksen näkökulmaa on tunnistettu hyödyllisiksi niin ammattilaisten kuin nuorten mielestä. Aiheesta on vielä vähän tutkimusta ja
se on keskittynyt lähinnä länsimaalaiseen kontekstiin, erityisesti yhdysvaltoihin (Hemad ym 2024). Myös seksuaalisuutta koskevat aiheet ovat rajoittuneita (Mills ym. 2023; Hemad ym. 2024). Chatbotteja on käytetty paljon HIV:n ympärillä, mutta muunlaiset seksuaalikasvatuksen aiheet ovat vähemmän tutkittuja (Hemad ym. 2024). Tulevaisuudessa chatbottien käyttö seksuaalikasvatuksen tukena on nähtävä mahdollisuutena, ei pelkästään uhkana. Eettisyyden korostaminen, tutkitun ja ajantasaisen tiedon varmistaminen sekä tietoturvallisuuden huomiointi ovat avainasemassa, kun jalkautetaan tekoälypohjaisia sovelluksia, kuten chatbotteja osaksi nuorten seksuaalikasvatusta.
Kirjoittajat
Hanna Seppänen, TtM, SH, seksuaalineuvoja (SSS)
Marika Larkovuo, TtM, RH
LÄHTEET
Esmaeilzadeh, P. (2023). The role of ChatGPT in disrupting concepts, changing values, and challenging ethical norms: a qualitative study. Ai and Ethics (Online). https://doi.org/10.1007/s43681-023-00338-w
Greer, K. M., Khan, S., Sangmo, D., Greene, A., & Rutkowski, D. (2024). Navigating the future of sexuality education in the USA: applying technology mediation theory to AI-Facilitated Sexuality Education. Sex Education, 1-15.
Latt, P. M., Aung, E. T., Htaik, K., Soe, N. N., Lee, D., King, A. J., … & Fairley, C. K. (2024). Real-World Evaluation of Artificial Intelligence (AI) Chatbots for Providing Sexual Health Information: A Consensus Study Using Clinical Queries.
Mills, R., Mangone, E. R., Lesh, N., Mohan, D., & Baraitser, P. (2023). Chatbots to Improve Sexual and Reproductive Health: Realist Synthesis. Journal of Medical Internet Research, 25(1), e46761–e46761. https://doi.org/10.2196/46761
Nadarzynski T., Puentes V., Pawlak I., Mendes T., Montgomery I., Bayley J. & Ridge D. (2021). Barriers and facilitators to engagement with artificial intelligence (AI)-based chatbots for sexual and reproductive health advice: a qualitative analysis. Sexual Health 18, 385-393. https://doi.org/10.1071/SH21123
Simon L., & Daneback K. (2013). Adolescents’ Use of the Internet for Sex Education: A Thematic and Critical Review of the Literature. International Journal of Sexual Health, 25(4), 305–319. https://doi.org/10.1080/19317611.2013.823899
World Association for Sexual Health [WAS]. (2005). Ohjaava eettinen periaate. Viitattu 10.2.2025 https://www.worldsexualhealth.net/_files/ugd/793f03_5866a7c7c1ff4fffb541b8c567900342.pdf?index=true