Ensimmäinen seksuaaliohjaajan auktorisointi myönnettiin Noora Anttilalle – lue haastattelu

maanantai 18.5.2026

Noora uskoo, että monelle lähihoitajalle olisi hyödyksi opiskella seksologiaa, sillä se tekee ammattilaisesta rohkeamman ottamaan vastaan ihmisen sellaisena kuin on: myös seksuaalisena olentona.

Mikä aikanaan inspiroi sinua tekemään seksologia I- opinnot? 

Olin pohtinut jo pitkään, että seksologian opinnot kiinnostavat. Olen aina ollut kiinnostunut seksologian teemoista ja halunnut kasvattaa omaa tietotaitoa siihen liittyen. Oma asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen on mukavaa ja motivoivaa. Tuli hyvä sauma lähteä opiskelemaan ja aikanaan etäopinnot mahdollistivat työn ja opiskelun yhteensovittamisen.  

Minkälaisia tajuamisia sinulle tuli koulutuksen aikana? Tuliko sinulle jotain isoja hoksauksia? 

Pelkästään se, että koulutuksessa oli paljon samanhenkisiä ihmisiä, tuntui tosi hyvältä. Meitä kaikkia kiinnosti seksuaalisuuden teemat ja pidimme niitä yhtä lailla arvokkaina. Oli inspiroivaa päästä keskustelemaan ja syventämään omaa osaamista samanhenkisten ihmisten kanssa.  

Vankiten koulutuksessa jäi mieleen koulutus sateenkaarisenioreista ja heidän historiastaan ja tarinoistaan. Tuntui koskettavalta, kun kuuntelin tarinoita näkymättömyyden kokemuksista ja siitä, että ei ole voinut puhua omasta elämän rakkaudesta sen takia, että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tapaamiset ovat heteronormatiivisia ja ulossulkevia. Olen itse työskennellyt hoivakodissa ja tajusin, että totta, seksuaalisuus ei tule keskusteluissa esiin automaattisesti. Sateenkaarevuudelle ja ikääntyvien seksuaalisuudelle tulee antaa tilaa olla ja nousta esiin, ja ne pitää huomioida.  

Miten näet, että seksologian asiantuntijuus auttaa sinua töissä? Miten seksologian asiantuntijuus näkyy työssäsi ja miten olet päässyt käyttämää osaamistasi? 

Mielestäni lähihoitajan työ on ennen kaikkea rinnalla kulkemista ja tukemista. Ihmisten on tärkeää tuntea, että heidät kohdataan aidosti. Koska jokaisella meistä on seksuaalisuus, ikään katsomatta, on mielestäni tärkeää, että lähihoitaja osaa tukea asiakasta myös seksuaalisuuden teemoissa.  

Esimerkiksi lasten kanssa se tukeminen lähtee kehonosien nimeämisestä ja turva- sekä tunnetaidoista. Nuorten ja aikuisten kanssa tärkeää on saada asiakkaalle kokemus, että hänellä on oikeasti oikeus puhua seksuaalisuudesta, ja oikeus saada neuvoja, jos on pulmia tai tarve tiedolle.  

Näistä syistä seksologian koulutus avasi silmiäni siitä, miten vähän seksuaalisuudesta puhutaan esimerkiksi ikääntyvien kanssa. Se on ristiriitaista, sillä töissä kuitenkin jutellaan ikäihmisten elämästä ja kysellään kaikkea mahdollista harrastuksista ja asumisesta ja lapsista, mutta seksuaalisuus jää varjoon. Sitten kun omassa työssäni aloin ottamaan seksuaalisuuteen liittyviä aiheita puheeksi hoivakodin asukkaiden kanssa, huomasin nopeasti, miten suuri tarve heillä oli puhua, ja että he puhuvat seksuaalisuudesta mielellään.  

Moni ajattelee, että ikäihmisten kanssa seksuaalisuudesta puhuminen ei ole sopivaa tai että se ei tunnu kunnioittavalta, mutta mielestäni on tärkeää antaa heille tilaisuus puhua, jos he itse haluavat. On sallittua käydä elämänhistoriaa läpi myös seksuaalisuuden näkökulmasta, sillä ei se minnekään katoa.  Iän myötä se vain muuttaa muotoaan. Meillä on ollut tosi hienoja hetkiä asukkaiden kanssa, kun he ovat päässeet jakamaan tarinoita ja tunteita. Olen töissä neuvonut 100-vuotiasta ja se on aika hienoa.  

Miten työnantaja ja työkaverit ovat suhtautunut seksologian opintoihisi ja uuteen asiantuntijuuteen? 

Todella positiivisesti. Olen välillä itse kertonut mitä aiheita olemme koulutuksessa käyneet, ja sitten niistä on syntynyt ihan kunnon keskustelu työpaikalla. Välillä työkaverit kysyvät itse ja pyytävät neuvoa. Huomaan, että nyt on tullut työkavereiden ja asiakkaiden kanssa puhuttua enemmän seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aihe on tullut osaksi työpaikan muuta normaalia keskustelua.   

On myös mukavaa, että työkaverit ovat kysyneet minulta seksuaalikasvatusvinkkejä ja jakaneet omia seksuaalikasvatustilanteitaan ja varmistelleet, ovatko seksuaalikasvattaneet oikein. Seksologian koulutus on siis vaikuttanut paljon työpaikkani keskustelukulttuuriin ja on tullut koulutettua vähän työkavereitakin. Koulutus ikään kuin antoi luvan puhua näistä jutuista.  

Oli myös hyvä saada jaettua tietoa, että ei tarvitse heti kouluttautua terapeutiksi. Seksuaaliohjaus, -neuvonta ja –kasvatus ovat enemmän matalan kynnyksen palveluita, ja siksi monelle asiakkaalle ja ammattilaiselle saavutettava tapa käsitellä seksuaalisuutta.  

Mitä sanoisit lähihoitajille, jotka pohtivat seksologian koulutukseen hakeutumista ja auktorisointia? 

Voin lämpimästi suositella seksologian koulutuksia. Itselleni koulutus oli silmiä avaava ja motivoiva. Se antoi paljon tietotaitoa mihin pystyy nojata kenttätyössä. Pystyn myös keskustelemaan kaiken ikäisten ja kaikenlaisten asiakkaiden kanssa seksuaalisuudesta, eli voisi sanoa, että on tullut rohkeutta ja varmuutta käsitellä seksuaalisuuden teemoja, ja että on todellakin OK tehdä niin. Koen, että on myös minun vastuullani tehdä tilanteista turvallisia ja eettisiä, ja että minulle voi aina puhua mistä vain. Se on tärkeää hoitotyössä.  

Mitä ajatuksia sinulle herää siitä, että olet ensimmäinen auktorisoitu seksuaaliohjaaja Suomessa? 

On mahtavaa, että tällainen nimike nyt on. Seksuaaliohjaajan auktorisointinimike tekee näkyväksi sen tärkeän työn, mitä lähihoitajat tekevät ihmisten parissa. Olen todella ylpeä siitä, että saan olla osa Suomen seksuaalihistorian osaa ja positiivista kehitystä.  

Haluatko lähettää terveisiä Seuran jäsenille? 

On suuri kunnia kuulua tähän joukkoon. Kaikki seksuaalisuuden parissa työskentelevät tekevät älyttömän arvokasta työtä, ei pelkästään ihmisten auttamisen takia, vaan myös siksi, että me kaikki pidämme aktiivisesti yllä seksuaalisuuden teemoja. Seksuaalisuutta ei saa unohtaa tai sivuuttaa. On hienoa, että me kukin tahoillamme oli se sitten arjessa, töissä tai sosiaalisessa mediassa, normalisoimme ja teemme seksuaalisuutta näkyväksi ja puramme puhumattomuuden ja tabun kulttuuria.  

Nooran käsitöitä pääsee selaamaan Instagramista @onnelliseksi_design ja Facebookista Onnelliseksi Design- sivulta.